Kalle Viherpuu

Kaarlo Pekka Viherpuu (vuoteen 1935 saakka Grönfors; 5. kesäkuuta 1893 Iisalmi – 23. maaliskuuta 1952 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja. Kalle Viherpuun teatteriura alkoi parikymppisenä, alun perin Iisalmessa ja myöhemmin Joensuussa, Lahdessa toimien myös teatterinjohtajana sekä Helsingissä. Viherpuun ensimmäinen elokuvarooli oli Teuvo Pakkalan Tukkijoella-näytelmän ensimmäisen elokuvasovituksen (1928) renki-Pekka. Viherpuu näytteli saman roolin myös näytelmän toisessa elokuvasovituksessa vuodelta 1937. Hän oli mukana vielä näytelmän kolmannessakin elokuvasovituksessa vuonna 1951, tosin siinä hän näytteli ”ottia tuota” Tolarin roolin. Kaikkiaan Viherpuu oli mukana 29 elokuvassa. Viherpuu oli myös taitava koomikko, jolle lankesi lähinnä lupsakoiden ja juurevien kansanmiesten osia. Ulkonäkönsä ja pienen kokonsa vuoksi hän ei näytellyt koskaan sankariosia (tosin hänellä oli pääosat kahdessa vuonna 1949 ilmestyneessä komediassa, Aaltoska orkaniseeraa ja Isäntä soittaa hanuria). Hänen eittämättä tunnetuin roolinsa oli möreä-ääninen kippari musiikkielokuvassa Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta (1950), tosin laulukohtaukset tulkitsi Teijo Joutsela. Viherpuun viimeinen elokuvarooli oli Thure Bahnen elokuvan On lautalla pienoinen kahvila (1952) Metku. Hän kuoli kaksi kuukautta ennen elokuvan ensi-iltaa. Hänet on haudattu Malmin hautausmaalle kortteliin 88-12-272. Viherpuun ensimmäinen vaimo oli Tilda Maria Eskelinen ja toinen puoliso Irja Ida Inkeri Viherpuu (o.s. Perho; s. 14. syyskuuta 1908), joka näytteli muun muassa viimeisessä Tukkijoella-filmatisoinnissa.